Aivojumppa on mielen treenaamista ja yhtä tarpeellista kuin säännöllinen lihasharjoittelu muulle keholle. Aivot ovat oma ohjekeskuksemme, joka jakaa eri toiminnot eri alueille. Sinne tänne risteilevät hermoverkot luovat monimutkaisia kokonaisuuksia ja huolehtivat perustarpeiden säätelyn, kuten hengittämisen, lisäksi monien kognitiivisten kykyjen toiminnasta.
Aivot, jotka eivät saa kaipaamiaan haasteita, alkavat herkästi oireilla. Ongelmat vaihtelevat lievistä ja ohimenevistä toimintahäiriöistä aina pysyviin muutoksiin. Esimerkiksi stressi, uupumus ja univaje vaikuttavat aivoihin, ja vaikeuttavat etenkin asioiden muistamista. Vaikka oireet tavallisesti väistyvät kuormittavan tilanteen ratketessa, on aivojumpasta apua ongelmien ennalta ehkäisemisessä ja aivojen nopeammassa palautumisessa.
Sosiaalinen, kiinnostava ja haastava neurobic
Aivot nauttivat, kun niitä haastetaan monella tavalla. Hyvä harjoitus vaatii toisen ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa syntyvää sosiaalista kanssakäymistä, kiinnostaa ja motivoi tekijäänsä ja samalla haastaa häntä. Erilaiset pelit toimivat hyvin aivojumppana, sillä ne sisältävät sääntöjä, tekniikkaa, reagointia ja taktiikkaa.
Aivojumpasta käytetään aina silloin tällöin aerobista johdettua neurobic-sanaa ja sillä tarkoitetaan aivojen stimulointia kaikkia aisteja käyttämällä. Neurobicissä aivot saavat uutta ja odottamatonta tekemistä, joka vaatii keskittymistä. Kun sama viesti saapuu useammasta suunnasta monen eri aistien kautta, ärsykkeen lähettämä viesti vahvistuu.
Erilaiset pelit ovat omiaan aivojen aktivointiin, kun jännitys ja yhteisöllisyys yhdistyvät tekniseen suoritukseen. Hyviä esimerkkejä ovat erilaiset tieto- ja keskustelupelit, kuten Trivial Pursuit ja Alias, sekä strategisempaan ajatteluun pyrkivä shakki. Myös muistipelit, palapelit ja ulkopelit, kuten mölkky, ja jopa nettikasinoilla pelaaminen sopivat neurobic-harjoituksiksi. Jonkin instrumentin soittamisenkin on huomattu tuovan mukanaan lukuisia mielen terveyshyötyjä kaiken ikäisille.
Muistikuntoutus auttaa palauttamaan tuttuja asioita mieleen
Kun aivojumppaa käytetään muistisairaan kuntouttamiseen, ei niinkään etsitä uusia elämyksiä. Ärsykkeiden määrää vähennetään ja erilaiset häiriötekijät, kuten taustaäänet ja huono valaistus, pyritään minimoimaan. Muistia kuntoutetaan haasteiden sijaan kuvilla tutuista arjen esineistä. Kuvat voivat olla vuosien takaa, mutta ne kuvaavat muistisairaalle tuttuja tilanteita esimerkiksi ostoksilla käynnistä, silittämisestä, ruoan laitosta tai puutarhanhoidosta.
Toinen tapa herätellä uinuvaa muistia ovat erilaiset tietopelit, joihin sisältyy yleis- ja perinnetietoa, sananlaskuja, sanontoja ja lauluvinkkejä. Pelejä voidaan pelata lautapeleinä tai hyödyntää nykyajan teknologiaa. Kosketusnäytöllä kuvista saadaan suurempia ja erilaiset muisti- ja tietopelit ovat pelattavissa sekä ohjaajan johdolla että omaan tahtiin. Vaikka pelit on rakennettu kuntouttamisen näkökulmasta, ei mikään estä käyttämästä niitä hauskana ajankuluna. Muistinvirkistyssovelluksia on ladattavissa niin iOS- kuin Android-laitteillekin ja suuri osa niistä on täysin maksuttomia.
Lähimuistin jumppa muistin tueksi
Jos muistisairaus on edennyt pidemmälle, voidaan myös lähimuistia aktivoida erilaisilla harjoituksilla. Kotiin tai hoivakotiin voi hankkia vieraskirjan, johon kylään tulleet henkilöt kirjoittavat kuulumisiaan ja kertaavat, keitä ovat. Kirjaan voidaan liimata kuvia ja valokuvia, jotta se on lukijalleen mahdollisimman visuaalinen. Tarkoituksena ei ole vain kirjoittaa kuulumisia, vaan kerrata vierailulla tapahtuneita asioita, jotta muistisairas voi palata niihin vieraiden lähdettyä.
Kirjaa on mahdollista täydentää päiväkirjamaiseen tyyliin, jolloin muistiongelmien kanssa painiva henkilö lisää tekstiin omia tekemisiään. Kirjaan voidaan muun muassa kirjoittaa päivän tapahtumia, kuten mitä tehtiin ja mitä oli ruoaksi. Kertaaminen auttaa pitämään asioita mielessä ja niiden kertominen eteenpäin helpottuu. Muistisairas säilyttää elämänsä hallinnan tunteen, kun hän pystyy palaamaan päivän tapahtumiin ja muistamaan, ketkä kävijät kylässä ja mistä puhuttiin.
Liikunta ja aivojumppa yhdessä tehostavat treeniä
Vaikka aivojumppa ei tarvitse hikiliikuntaa aisaparikseen ollakseen tehokasta, on liikkeitä, joilla aivot aktivoituvat yhdessä lihasten kanssa. Tällaisia ovat kehon keskiviivan ylittävät harjoitukset, joilla haastetaan koordinaatiota. Hyviä esimerkkejä ovat takaperin kävely, jooga ja uusien tanssiliikkeiden opettelu.
Koordinaatioharjoitukset pakottavat aivojen molemmat puoliskot entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Aivojen vasen puolisko on erikoistunut muun muassa puheen tuottoon ja ymmärtämiseen, kun taas oikea käsittelee näköhavaintoja, tilasuhteita ja suuntia. Otsalohko asettaa toiminnalle tavoitteen ja tarkkailee, arvioi ja tarvittaessa korjaa käynnissä olevaa toimintaa. Liikealueet puolestaan sijaitsevat aivoissa molemmissa puoliskoissa otsalohkon takaosassa. Tuntoalueet ovat päälakilohkon etuosassa ja näkeminen tapahtuu aivoissa takaraivolohkossa.
Hermoradat sitovat kaikki osaset yhteen ja aivorunko yhdistää selkäytimen aivoihin. Selkäydin toimii aivojen komentokeskuksena ja virkakoneisto, joka kertoo milloin syödä, juoda, miten hengittää ja säädellä kehon lämpötilaa. Pikkuaivot vastaavat liikkeiden hienosäännöstä ja tasapainosta.
Jumppalaulu ”Pää, olkapää, peppu, polvet varpaat” tiivistää aivojumpan ja liikunnan yhteisvaikutuksen yhteen tarttuvaan sävelmään. Nopeutuva tahti haastaa kehoa ja mieltä ja saa verenkiertoon ja hermoratoihin vauhtia. Muutaman kertosäkene jälkeen olo on virkeämpi ja ajatus luistaa paremmin.